JB Fabled

Kuva © AnneL

Nimi	JB Fabled "Mikki"	Rotu, sukupuoli	Suomalainen puoliverinen, ori
Syntymäaika	15.06.2017, 8-vuotias	Väritys	Ruunikko
Säkäkorkeus	170cm	Rekisterinumero	VH17-031-0407, #PKK2300
Painotus	Esteratsastus	Omistaja	Vilja (VRL-14556)
Koulutustaso	VaB, 160cm	Kasvattaja	Järnby

Luonnekuvaus

JB Fabled, kutsumanimeltään Mikki on hieman samankaltainen luonteeltaan, kuin isänsä ML Facilier. Samalle aaltopituudelle orin kanssa pääseminen voi viedä hetken, koska ori on todellakin oma persoona. Tuon luonnetta on hankala kuvailla, mutta ainakin levoton ja utelias voisivat kuvata hyvin oria ja mahdollisesti ne ovat periytyneet isän luonteesta. On päiviä, jolloin Mikki on levoton ja todellakin menossa kaikkialle, sitten on taas päiviä milloin ori ei välitä mistään ja keskittyy vain itseensä.

Hoitotoimet onnistuvat, kun muistaa välillä huomauttaa, että joku touhuaa tuon ympärillä, nimittäin ori liikkuu aika paljon edestakaisin karsinan seinän viertä ja saattaa höristä muille tallissa oleville kavereilleen. Harjaamisesta ori nauttii, vaikka ei välttämättä sitä selkeästi näytäkään. On kuitenkin yksi asia mistä Mikki ei hoitotoimissa pidä, nimittäin takakavioiden putsaamisesta. Tällöin tuo saattaa yrittää hieman uhitella muka potkaisemalla, mutta ei tuo oikeasti potkaise. Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa orille on suositeltavaa antaa hieman rauhoittavaa, jotta riittävän kauan aloillaan seisominen olisi helpompaa.

Satuloidessa Mikki luimii ja väistää välittömästi satulan nähdessään, mutta kyllä satulan selkään saa nostettua sen jälkeen, kun on antanut orin ottaa ensin muutamia sivuaskeleita. Satulavyötä kiristäessä saattaa aluksi yrittää pullistella, mutta luovuttaa kuitenkin nopeasti. Suitsiessa pitää muistaa, että ei saa tehdä yhtään äkkinäistä liikettä tai tuo kiskaisee päänsä välittömästi taivaisiin. Jos Mikki näin tekee niin hetken rapsuttelulla ja rauhoittelulla laskeutuu pää alas ja suitset saa laitettua melko helposti päähän.

Traileriin menemisen kanssa tai siellä matkustamisessa ei ole koskaan ollut ongelmaa, mutta sieltä pois tuleminen tapahtuu poikkeuksetta todella vauhdikkaasti ja varomattomasti. Joskus jopa ori on saanut jonkun pienen haavan, kun sille on tullut niin kiire päästä ulos katsomaan minne se on tällä kertaa kuljetettu.

Ratsastaessa Mikki on varustettu hyvin estehevostyyppisellä luonteelle. Ori on energinen, vilkas ja todellakin menossa. Monet ovat kuvailleet, että Mikkiä on aluksi todella vaikea ymmärtää mitä tuon päässä liikkuu, kun tuo ei keskity ja häseltää menemään minkä ehtii pää vinossa jokaiseen suuntaan samaan aikaan, mutta kun yhteisymmärrys löytyy toimii ori todella kivasti ja tekee sen mitä ratsastaja siltä pyytä.

Sileällä Mikki ei ole parhaimmillaan, joten ratsastaja joutuu tekemään paljon töitä saadakseen tuon toimimaan ja keskittymään kunnolla työntekoon. Orin askeleet ovat aika mukavat istua, vaikka ne eivät sieltä tasaisimmasta ja pehmeimmästä päästä olekaan. Orin peräänantoon ja kivaan muotoon saaminen vie uudelta ratsastajalta vähintään pari ratsastuskertaa, koska homma ei ole mikään naps vaan ja se on siinä, koska ori tarvitsee luottamusta, eikä se ole mikään automaattisesti toimiva nelijalkainen. Useamman ratsastuksen jälkeen työnteko on paljon helpompaa ja orikin saattaa itse alkaa hakeutua muotoon ja peräänantoon.

Esteet on orin ykkösjuttu ja silloin tuo on elementissään. Mikki hyppää esteen kuin esteen, eikä korkeudellakaan ole mitään väliä. Orin hypyt ovat tasaisia ja melko helposti istuttavia, mutta oikean temmon löytyminen saattaa hetken kestää, varsinkin jos ratsastaja yhtään epäilee ottaa ori ohjat itselleen ja juoksee pää viidentenä jalkana kohti estettä. Mikki on myös todella tarkka jaloistaan, eikä se ota mukaan yhtään turhaa puomia tai edes kolistele pahemmin.

Ori ei ole kaikkein maastovarmin nelijalkainen, joten maastoon lähtiessä kannattaa ottaa kaveri mukaan tai ainakin laittaa korvahuppu päähän, jotta tuo pysyisi edes vähän rauhallisempana ja helpommin hallittavana. Pieniäkin asioita ja ääniä säpsivä ori tepastelee menemään ja hermoilee helposti, jos ratsastaja ei osaa rauhoitella tuota ja kertoa, että mistään pusikosta ei ole hyppäämässä pieniä vihreitä miehiä, jotka syövät viattomia nelijalkaisia. Maastoesteillä sama meno jatkuu ja joskus tuo on jopa säikähtänyt vihreitä pieniä miehiä ja tehnyt U-käännöksen esteen edessä ja jättänyt ratsastajan maistelemaan metsän pohjaa sillä aikaa, kun itse on juossut takaisin lähtöalueelle tai kotitallille turvaan.

Kisapaikoille saapuessa ori on hyvin utelias ja haluaisi tutustua kaikkien uusien nelijalkaisten kanssa. Onneksi tämä menee nopeasti ohi ja kisaradalle mennessä tuo on jo kyllästynyt ympäristöstään ja ratsastaja pystyy luottamaan, että ori tekee parhaansa radalla. Aika usein yleisön taputtaessa suorituksen jälkeen saattaa orilta lentää muutamat ilopukit, joten ratsastajan pitää hieman varautua pysyäkseen kyydissä.

Sukuselvitys

i. ML Facilier fwb, rn, 172cm, VIP MVA Fn KTK-II	ii. Bluestreak Flow fwb, rn, 172cm	iii. Brescon Principe hann, trn, 165cm, ERJ-II YLA3 ERL II
		iie. Guavaberry Solo fwb, rt, 170cm, ERJ-I YLA3 ERL III
	ie. ML Chaos fwb, mrn, 163cm, KTK-II SPL-I YLA2 ERJ-II	iei. Codebreaker Leya fwb, trn, 163cm, SPL-I KRJ-III
		iee. Chippewa's Balanced trak, trt, 163cm, ERJ-II YLA3
e. JB Cerceri fwb, rnvkk, 160cm	ei. Deathbringer fwb, mvkko, 170cm, FF	eii. Sel ZEL fwb, vkko, 171cm, VIP MVA Fn PP-MVA FF KTK-III
		eie. Black Blade fwb, m, 160cm, Fn PP-MVA
	ee. JB Cecilia fwb, prt, 164cm, Fn KTK-III	eei. Flametongue dwb, prn, 168cm, VIP MVA Fn PP-MVA KTK-III
		eee. Macadamia Jra fwb, vrt, 165cm, PP-MVA FF

Jälkeläiset

00.00.0000 - o./t. Varsan nimi - Toinen vanhempi 00.00.0000 - o./t. Varsan nimi - Toinen vanhempi

Kilpailukalenteri

Näyttelyt
23.07.2017 - PKK - Järnby - Rakenne: puoliverioriit - tuom. Viiru - EO-sert, EM: Söpöys 16.01.2018 - PKK - Järnby - PKK - Rakenne: puoliverioriit - tuom. Tiia - HY 14.02.2018 - PKK - Jinnilä - PKK - Puoliveriorit - tuom. Viiru - HY, EM: Taiteellisuus 01.07.2018 - PKK - Auburn Estate - PKK - Rakenne: hevosorit - Tiia - HY
ERJ-sijoitukset (14)
02.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/40 07.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 03/40 12.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/40 12.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 03/40 16.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 01/40 18.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/40 21.01.2018 - ERJ - Ros Cirein - 160cm - 04/28 27.01.2018 - ERJ - Ros Cirein - 160cm - 04/28 30.01.2018 - ERJ - Ros Cirein - 160cm - 04/28 02.02.2018 - ERJ - Amoral Stud - 02/30 08.02.2018 - ERJ - Amoral Stud - 160cm - 02/30 09.02.2018 - ERJ - Amoral Stud - 160cm - 03/30 13.02.2018 - ERJ - Amoral Stud - 160cm - 01/30 03.02.2018 - ERJ - Runiac - 160cm - 01/09	00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - 0/00 00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - 0/00 00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - 0/00 00.00.0000 - ERJ - Paikka - Luokka - 0/00

Päiväkirja

22.05.2018 - Estetreeniä kentällä, kirjoittanut Vilja - 266 sanaa

Verrytellessäni ruunikkoa oria kentällä aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta ja ulkona on varmaan reilusti yli parikymmentä astetta lämmintä. Ori toimii allani oikein mallikkaasti ja ottaa vastaan kaikki avut niin istunnasta ja pohkeesta, kuin ohjan pidätteet. Ruunikon askeleet tuntuu sopivan temmokkailta ja eteneviltä, jotta voisin aloittaa ottamaan muutamia pienempiä hyppyjä verryttelyksi.

Ensimmäinen lähestyminen on hieman huono ja paikka jää hieman turhan kauaksi, mutta ori kuitenkin hyppää kiltisti yli. Seuraava lähestyminen on jo selvästi parempi, mutta ori on hieman levoton suustaan, joten päätän lähestyä estettä vielä kertaalleen, jonka jälkeen sen nostaisin korkeammaksi. Ori alkaa esteiden noustessa selvästi kuumua ja yrittää välillä kiskoa ohjaa käsistäni, jotta saisi itse määrätä vauhdin. Muutamalla napakalla pohkeen komennuksella aina orin kiskoessa ohjaa ymmärtää se lopettaa kiskomisen. Esteet alkavat olla noin 130cm, mutta ori toisensa jälkeen vaan lennähtää kevyesti ilman ylimääräisiä kolahduksia esteistä ylitsä ja itse oikeastaan hypyn aikana saan vaan nauttia, mutta heti hypyn jälkeen, joudun olla tarkkana, koska orille oli jostain muodostunut tapa kiihdyttää esteen jälkeen, jolloin hyvin helposti seuraavalle esteelle tie saattaisi jäädä joko liian lyhyeksi tai pitkäksi, jolloin jo melko isoilla esteillä saattaisi tulla ongelmia.

Viimeinen rata on noin 160cm, mutta selvästä väsymyksestä huolimatta ori kuitenkin loikkii esteistä ylitse eikä tahtoisi edes lopettaa, kun yritän viimeisen esteen jälkeen hidastaa orin laukkaa aavistuksen hitaammaksi. Loppujen lopuksi, koska ori ei halua kuunnella pidätteitäni vaan juoksee pää korkealla, joten joudun kääntää ruunikon pään kentän aitaa päin, joka saa Mikin hidastamaan. Jatkan suurella pääty-ympyrällä ravaamista ja annan ruunikon venyttää tuon kaulaa pitkäksi ja ravata melko pitkällä rennolla askeleella eteen, jotta se saisi palautua treenistä. Päätän käydä taluttamassa oria loppukäynneillä tallin lähistöllä olevalla tutulla metsätiellä.

10.12.2017 - Peltorallia, kirjoittanut Vilja - 250 sanaa

Haen oria hetken aikaa maneesissa avuille ja se osoittauukin taas vaihteeksi hankalammaksi hommaksi, kuin osasin odottaa, koska ori on viime päivinä toiminut allani todella kivasti niin sieleän tuuppailussa, kuin estetreeneissä isoimmillakin esteillä. Nyt kuitenkin ori taas osoittaa omaa luonnettaan juoksemalla pää vinossa pois avuiltani. Ori jatkaa tätä hyvän tovin ja joudun toteamaan mielessäni, että ne peltorallittelut saattavat jäädä loppukevennykseksi, vaikka päivän treenin piti nimenomaan olla hankilaukkoja. Kärsivällisesti oria taivutellen ja muutamia väistöjä tehdän alkaa tuo taas tajuamaan homman idean ja unohtaa pää vnossa juoksemisen.

Läheiselle pellolle päästyämme alkaa olla jo hieman hämärää, joten kovin kauaa ei ehdittäisi olemaan, mutta sen verran kuitenkin, että ori ehtisi purkaa energiaansa. Ensimmäisillä laukka pätkillä en uskalla oria kovin lujaa vielä päästää laukkaamaan, koska se käy selvästi kierroksilla ja steppaa hangessa aina kun pyydän sitä odottamaan. Muutamien rauhallisten pätkien jälkeen annan ruunokolle lisää ohjaa, jolloin se ottaa hommasta ilon irti ja alkaa heitellä muutamia pukkeja. Saan tuon kuitenkin lopettamaan melko nopeasti, mutta tottaki sama meno jatkuu taas uudella pätkällä ja vielä isommilla pukeilla ja ei aikaakaan, kun tajuan mätkähtäväni pehmeään, mutta kylmään hankeen puolivoltilla selälleni. Kylmä lumi ei tunnu niskassani millään tavalla mukavalle, eikä tilannetta helpota se, että mikki pyörii vieressäni.

Mikin vihdoin muutaman kipakan komennuksen jälkeen rauhoituttua ja omat vaatteeni putsattua päätän ottaa vielä yhden rauhallisemman laukan, jotta molemmille jäisi hyvä mieli, eikä ruunikko oppisi, että pukittamalla saa ratsastajan tippumaan. Viimeinen laukka pätkä menee hyvin ja siirrän orin loppukäynteihin ja lähdemme kävelemääm takaisin kotiin päin. Mikki on selvästi tyytyväinen, vaikka onkin ihan hiestä märkä.

21.07.2017 - Serkkutyttö ratsastamassa, kirjoittanut Vilja - 262 sanaa

Serkkutyttöni oli kysellyt jo useampaan kertaan milloin hän voisi kokeilla millainen Mikki oli ratsastaessa ja nyt kun hän oli tullut luokseni muutamaksi päiväksi annoin tytölle myöntävän vastauken kokeilla oria, vaikka minua hieman epäilytti miten tuo kaksikko pärjäisi tai lähinnä miten Mikki käyttäytyisi vieraan ja vielä aika pienen ja kevyen tytön kanssa, joka on tottunut ratsastamaan hyvin koulutetuilla ratsastuskoulun poneilla ja pienemmillä hevosilla.

Serkkuni pyytää minua punttaamaan hänet selkään ollessaan niin lyhyt ettei itse pääse maasta pomppaamaan tarpeeksi. Autettuani hänet orin selkään kehoitan ottamaan ohjat heti tuntumalle ja istumaan mahdollisimman syvälle satulaan, jotta Mikki ymmärtäisi kuunnella, vaikka selässä oli vieras minua kevyempi ja pienempi ratsastaja.

Vaikka outo tilanne saa nuoren orin selvästi hämilleen sujuu noilla kahdella kuitenkin yllättävän kivasti. Serkkuni ratsastaa käynnissä ja ravissa paljon ympyröitä, joilla ori voisi hieman paremmin taipua, sekä pohkeenväistöjä, jolloin taas saisi tulla enemmän ristiaskelta, mutta olen kuitenkin tyytyväinen ratsukkoon ja varsinkin siihen miten Mikki käyttäytyy, vaikkei tuo selvästikään parhaimmmillaan ole.

En uskalla tällä kertaa antaa lupaa laukkaamiseen, vaikka ratsasastus näytti sujuvan kivasti ja orikin tuntui olevan suurimmaksi osaksi avuilla, koska Mikillä kuitenkin tapana oli hieman innostua välillä laukkaamisesta turhan paljon ja varsinkin kun selässä oli kevyt ratsastaja voisi ori vielä todennäköisemmin innostua ja serkkutyttöni jäisi siinä vaiheessa kakkokoseksi allansa omin päin laukkaavan nuoren orin kanssa, joten loppuravien ja käyntien jälkeen autan selvästi tyytyväisen tytön alas selästä ja siirrymme talliin hoitamaan oria pois.

Kysyn serkultani kommenttia millainen Mikki oli ratsastaa ja tytön mukaan ori oli tuntunut selkään kivalle, vaikka askeleet olivat tuntuneet tosi isoille ponin jälkeen, mutta ilmeisemmin tyttö tykästyi Mikkiin ja uskaltaudun antaa serkkuni ratsastaa uudelleenkin orillani.